Haperot
Isohapero, eli Russula paludosa. Suosittelen tutustumaan. Mättäältä, vaikka suoraan pannulle.
ANIMISTIN SIENIRESEPTI – ISOHAPEROSIPSIT
Russula paludosa AKA Isohapero
Isohapero on oiva, kahden tähden ruokasieni ja sen tunnistaminen on kohtuullisen helppoa. Jos lähdet ensimmäistä kertaa sienimetsään, niin otathan hyvän sienioppaan mukaasi – kirjasen tai ihmisen.
Oma, lempiopaskirjani on: Suomen sieniopas, Pertti Salo | Tuomo Niemelä | Ulla Salo – Kasvimuseo | WSOY
Heitä kasvaa heinä-syyskuussa kankailla ja korpimetsissä. He viihtyvät sammalmättäillä, joskus puolukan- ja mustikanvarpujen seassa, puukumppaneinaan heillä on havupuut ja koivut.
Mukava sieni, kun sopii monenlaiseen. Ei tarvitse erikseen ryöpätä tai keittää, sen voi suoraan metsästä pannulle heittää ja sopii sellaisenaan, vaikka salaattiin.
Animisti kokkailee ja koklailee
Jos osaisin viheltää, viheltäisin Patakakkosen tunnarin. Tuli nimittäin hyviä ja lämmöllä suosittelisin.
Koko sieni on syötävän herkullinen, mutta sipseihin käytin vain lakit. Jalat paistoin muuten vaan.
RESEPTI
Puhalla ja harjaile lakit puhtaiksi tai huuhtaise kevyesti
Paloittele ja heitä pannulle hikoilemaan, saat enimmät nesteet pois
Jätä hetkeksi viilentymään
VALMISTA MARINADI
Valkosipulinkynnet (rohkeasti vaan)
Omenaviini etikka (lorautus)
Soija (lorautus)
Vaahterasiirappi (sopivasti)
Savupaprika mauste (3-4 kohautusta)
Portviini (tunteella)
SEURAAVAKSI
Upota viilentyneet lakinviipaleet marinadiin
Sulje lasikippo tiiviisti ja jätä yön yli jääkaappiin
Yön yli nukuttuasi, nostele lakit talouspaperin päälle – imeytä ylimääräinen neste.
Siirtele ottimilla kuivausritilälle ja heitä kuivuriin
Aseta kuivurin lämpö 35-40°C
Anna hurista iltapäivään asti (riippuu kuivurista)
Sieni on sopivan kuiva, kun se rapsahtaa
Laita ilmatiiviiseen säilytyspurkkiin ja piilota auringolta
Muista syödä ja nauttia ja tarjoile kaverillesi
LOPUKSI VIELÄ PATAKAKKOSEN LOPPUVIHELLYKSET… (Huom! Olen 1970-80-luvun lapsi eli viime vuosituhannelta).